Suomen diplomaattiset tavoitteet

Tässä artikkelissa keskustelemme Suomen diplomaattisista tavoitteista. Diplomatia on tärkeä osa Suomen ulkopolitiikkaa, ja Suomella on edustustoja ympäri maailmaa – muun muassa Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Osa edustustoista on hyvin suuria, kun taas moni on varsin pieniä, joissa on vain muutama työntekijä. Edustustojen tehtävänä on edustaa Suomea ulkomailla ja luoda positiivinen kuva Suomesta maamme rajojen ulkopuolella. Diplomatia on tärkeä osa tätä valtioiden välistä yhteistyötä. Suomi pyrkii myös tuomaan esille osaamistaan diplomatian kautta. Suurlähetystöt osallistuvat usein mielellään tapahtumiin, jossa pyritään edistämään suomalaista kulttuuria, ja suomalaisen diplomatian yksi keskeisiä tehtäviä onkin tuoda näkyvyyttä Suomelle ja suomalaiselle osaamiselle. Toinen keskeinen diplomatian painopiste on kehitysyhteistyö, jota käsittelemme seuraavaksi tarkemmin.

Suomen edustustot ovat osa diplomatiaa, ja kuten edellä mainittu, Suomen edustustoja on ympäri maailmaa. Suomen suurlähetystöjä on mahdollista löytää niin Moskovasta, New Yorkista kuin Prahasta ja New Delhistä. Usein yhtenä edustustojen tehtävänä on myös hoitaa liikkuvuuteen liittyviä asiakirjoja, esimerkiksi ottaa vastaan viisumi- ja oleskelulupahakemuksia. Tosin viime vuosina jotkut suurlähetystöt ovat ulkoistaneet näitä palveluja. Monissa maissa suurlähetystön lisäksi Suomella on myös konsulaatti. Esimerkiksi Venäjällä Suomella on konsulaatti Pietarissa, Murmanskissa ja Petroskoissa. Viime vuosina suurlähetystöjä on lakkautettu. Näin on käynyt esimerkiksi Bratislavan, Islamabadin ja Manilan suurlähetystöille. Joskus suurlähettiläällä voi olla useita maita vastuualueenaan, esimerkiksi Länsi-Afrikan kiertävä suurlähettiläs toimii Malin, Nigerin ja Norsunluurannikon alueilla.

Suomen Venäjä-politiikka

Yksi Suomen keskeisistä diplomaattisista tavoitteista liittyy Venäjän-suhteisiin. Suomi on osana EU:ta mukana Venäjän vastaisissa pakotteissa. Tästä huolimatta Suomi pyrkii pitämään yllä hyviä suhteita Venäjään. Tästä kertoo esimerkiksi johtavien poliitikkojen aktiivisuus tavata venäläisiä kollegoitaan, toisin kuin monet muut Länsi-Euroopan maan johtajat tekevät. Suomella on sekä taloudellisia että turvallisuuspoliittisia intressejä ylläpitää hyviä suhteita Venäjään. Suomi on esimerkiksi riippuvainen Venäjältä tuodusta energiasta. Lisäksi venäläiset turistit ovat olleet viime vuosina tärkeä ryhmä Suomen matkailualalle. Suomen pitkä maaraja vaikuttaa siihen, että tilanteemme on erilainen kuin esimerkiksi Ruotsin, jossa Venäjän toimintaa kritisoidaan huomattavasti avoimemmin. Voidaankin todeta, että yhtenä suomalaisen diplomatian pitkäaikaisena tavoitteena tulee säilymään hyvien suhteiden ylläpitäminen Venäjään ja varautuminen nykyisen presidentin Putinin jälkeiseen aikakauteen.

Urheilu osana diplomatiaa

Diplomatian tavoitteita voidaan edistää monin tavoin. Yksi näistä on urheilu, jolla on valtavaa yhteiskunnallista merkitystä. Suurten urheilukilpailuiden saaminen on monen maan poliittisen johdon tavoite, koska maa saa sillä erittäin suurta julkisuutta ja näkyvyyttä, kuten Etelä-Korean näkyvyys olympialaisten yhteydessä. Kesällä 2018 Venäjällä järjestetään jalkapallon MM-kilpailut, mikä on erinomainen näytönpaikka venäläisille. Venäläiset poliitikot ovatkin olleet näkyvästi esillä kisojen aikana, vaikkakin presidentti Putin on pysytellyt hieman taka-alalla. Paljon on kuitenkin keskusteltu ja kritisoitu sitä, että urheilua ja politiikkaa ei tulisi sekoittaa. Diplomatiaa on tietysti jo sekin, että valtion päämiehet seuraavat ottelua toisen maan kollegansa kanssa yhdessä. Ehkä ilman kyseistä ottelua he eivät olisi tavanneet pitkään aikaan.

Kehitysyhteistyön airut

Suomi on näkyvä toimija kehitysyhteistyössä, ja Suomella on useita tavoitteita kehitysyhteistyössä. Näitä ovat esimerkiksi ihmisoikeudet, avoimuus, johdonmukaisuus ja laatu. Kehityspolitiikan lähtökohta on se, että kaikilla on oikeus hyvään elämään, joka sisältää koulutuksen, turvallisuudentunteen, hyvän terveyden ja mahdollisuuden toimeentuloon. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on tärkeä osa Suomen kehityspolitiikan tavoitteita. Suomi pyrkii toiminnallaan parantamaan kehityspolitiikan laatua. Ensiarvoista Suomelle on se, että tuloksen ovat näkyviä ja kestäviä – sellaisia, joilla päästään pidempiaikaiseen muutokseen. Yhtenä kehitystyön tavoitteena on myös tehdä siitä entistä avoimempaa. On tärkeää, että ihmiset tietävät kuinka kehitysavun varoja käytetään ja että nämä prosessit ovat mahdollisimman läpinäkyviä. Viimeisenä kehitystyön tavoitteena on se, että kumppanimaat ottavat itse vastuun kehityksestään ja tekevät itse tulevaisuudensuunnitelmansa.