Kansainvälisten järjestöjen toiminta

Tässä osiossa keskustelemme kansainvälisten järjestöjen toiminnasta. Aluksi pohdimme YK:ta ja EU:ta ja sen jälkeen tarkastelemme Suomen läsnäoloa muissa järjestöissä. YK on perustettu vuonna 1945, mutta Suomi ei ollut perustajajäsenien joukossa. Suomelle annettiin kuitenkin mahdollisuus liittyä jäseneksi myöhemmin ja se tulikin ajankohtaiseksi Pariisin rauhansopimuksen jälkeen. Vuonna 1954 perustettiin Suomen YK-liitto, jonka tavoitteena jäsenyys oli, ja se saavutettiin vuonna 1955. Suomen YK-politiikka rakentui puolueettomuuden varaan. Yksi tärkeä tavoite oli rauhanomaisten suhteiden vaaliminen kaikkien valtioiden kanssa. Suomen puolueettomuutta ei kuitenkaan oltu vahvistettu erillisellä sopimuksella, kuten oli tehty Itävallan ja Sveitsin kanssa, ja näin ollen Suomen asema olikin varsin erikoislaatuinen. Maamme YK-politiikka olikin tasapainoilua idän ja lännen välillä. Hyvät suhteet Neuvostoliittoon olivat Suomelle ensiarvoisen tärkeitä, mistä YYA-sopimus on hyvänä esimerkkinä. Suomen YK-politiikan keskiössä olivat muun muassa rauhanturvaaminen, ihmisoikeudet ja naisten oikeudet. Neuvostoliiton hajottua Suomi ei ole samalla tavalla puolueeton maa kuin se oli aiemmin. Maamme nykyinen ulkopolitiikka korostaa kansainvälistä yhteistyötä. Lisääntyneestä länteen suuntautumisesta huolimatta Suomi pyrkii edelleen säilyttämään hyvät idänsuhteet. YK tarjoaa Suomelle hyvän mahdollisuuden vaikuttaa ja tuoda esiin omia näkemyksiään sekä edistää rauhaa.

Suomi ja Euroopan Unioni

Suomi on kuulunut Euroopan unioniin vuodesta 1995, jolloin suomalaiset äänestivät myönteisesti jäsenyyden puolesta. Euroopan Unionia edelsi Euroopan yhteisö eli EY. Euroopan unionin jäsenyys on vaikuttanut suuresti suomalaiseen yhteiskuntaan: liikkumiseen, lakeihin ja muihin sääntöihin. Suomi kuuluu myös Euroopan talous- ja rahaliittoon sekä on ottanut käyttöön euron, toisin kuin muut Pohjoismaat. Suomelle Euroopan unionista oli taloudellista hyötyä ensimmäisinä vuosina, kun Suomi oli nettosaaja. Sen jälkeen, kun unioni on laajentunut, Suomesta on tullut nettomaksaja. EU:n lainsäädäntöä usein kritisoidaan, mutta moni kuitenkin on huomannut hyötyvänsä EU:sta. Liikkuminen eri EU-maiden välillä on helpottunut huomattavasti ja myös esimerkiksi puhelut jäsenmaiden välillä ovat laskeneet hintaansa. Monelle EU on kuitenkin byrokraattinen hallintokoneisto, joka ei tuo mitään hyvää kansalaisille. Erityisesti Britannian EU-eroprosessi on saanut myös monet suomalaiset pohtimaan EU:n järkevyyttä. Suomen roolia EU:ssa on myös usein kritisoitu. Suomen on sanottu olevan usein passiivinen ja myötäilevän suuria EU-maita. On kuitenkin varsin epätodennäköistä, että Suomessa ryhdyttäisiin vakavasti pohtimaan EU:sta eroamista. EU:ssa kuitenkin eletään muutoksen aikaa ja on mielenkiintoista nähdä mitä muutos tuo tullessaan. On kuitenkin varmaa, että muutos vaikuttaa kaikkiin.

Suomi muissa kansainvälisissä järjestöissä

Suomi kuuluu moniin muihin kansainvälisiin järjestöihin. Tunnettuja ovat esimerkiksi YK:n alaiset UNESCO ja UNICEF. Vähemmän tunnettu, mutta erittäin tärkeä on Maailman ilmatieteen järjestö WMO, johon Suomi on kuulunut sen perustamisesta saakka. Myös WMO on YK:n alainen järjestö, ja siihen kuuluu 189 jäsenmaata. Järjestön tavoitteena on pyrkiä huolehtimaan riittävä valmius hoitaa viranomaisvelvoitteena oleva sääpalvelu. Järjestö on jaettu kuuteen eri alueelliseen yhteisöön. Suomi kuuluu Euroopan alueen alueyhteisöön. Järjestöllä on kahdeksan teknistä komissiota, joissa jokaisella komissiolla on oma vastuualueensa ja näitä ovat lentosää, ilmasto, hydrologia, perussääjärjestelmät, maataloussää, instrumentit ja havaintomenetelmät sekä merimeteorologia. Suomi kuuluu myös esimerkiksi kansainväliseen siviili-ilmailujärjestöön (ICAO), jonka tavoitteena on parantaa kansainvälisen ilmailun periaatteita. Lentoturvallisuus on yksi järjestön painopisteistä ja järjestön pääkonttori sijaitsee Montrealissa Kanadassa. Myös rautateillä on oma kansainvälinen järjestönsä. Kansainvälinen rautatieliitto UIC pyrkii edistämään rautatieliikennettä maailmanlaajuisesti ja edistää eri rautatieyhtiöiden yhteistoimintaa. Se pyrkii myös luomaan kansainvälisiä, yhteisiä standardeja. Myös talouden alalla Suomi kuuluu moneen tärkeään järjestöön, kuten Kansainväliseen valuuttarahastoon ja Maailman kauppajärjestöön WTO:hon. Moni kansainvälinen järjestö on tärkeä, mutta suuri yleisö ei välttämättä tiedä paljoa näiden toiminnasta. Netistä on kuitenkin saatavilla runsaasti arvokasta tietoa.