Miltä näyttää Suomen ulkomaan politiikka tänään?

Tällä sivulla kerromme Suomen ulkopolitiikasta, sen tilasta ja suuntaviivoista. Tarkastelemme sitä, millaista ulkopolitiikka Suomi harjoittaa ja miten Suomen ulkopolitiikka eroaa monien muiden maiden ulkopolitiikasta. Pääpaino on keskusteluissa, joita Suomen ulkopolitiikasta käydään. Mitä teemoja viime aikoina on ollut esillä ulkopoliittisissa keskusteluissa? Suomi on heinäkuussa 2018 kansainvälisen politiikan keskipisteessä, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump tapaavat Suomessa. On esitetty erilaisia arvioita, miksi juuri Suomi valittiin tapaamispaikaksi. Suomi on pyrkinyt ylläpitämään hyviä suhteita sekä itään että länteen, ja esimerkiksi Venäjää kohtaan suomalaisten poliitikkojen kommentit ovat yleensä maltillisempia kuin monen Suomen naapurimaan poliitikkojen. Myös Suomen kuulumattomuus NATO:on voi olla yksi syy, miksi Suomi on mieluisampi tapaamispaikka Venäjälle kuin moni muu maa olisi. Presidentti Niinistö on pyrkinyt aktiivisesti toimimaan kansainvälisten suhteiden rakentajana ja ylläpitäjänä. Tapaamisen järjestymistä voidaankin pitää eräänlaisena voittona Suomen ulkopolitiikalle. Presidentillä onkin Suomessa tärkeä rooli ulkopolitiikassa. Presidentti yhdessä nykyisen ulkoministerin Timo Soinin kanssa ovatkin näkyvimpiä henkilöitä kansainvälisissä neuvotteluissa.

Suomen ulkosuhteiden keskeisiä teemoja

Mistä Suomen ulkopoliittisessa keskustelussa sitten tänä päivänä puhutaan? Tärkeänä aiheena tietysti on Venäjä ja Suomen suhteet Venäjään – onhan Suomella pitkä raja Venäjän kanssa, ja maallamme on paljon niin taloudellista kuin kulttuurista yhteistyötä Venäjän kanssa. Suomi pyrkii noudattamaan varsin maltillista Venäjä-politiikkaa, mutta osana EU:ta usein on samaa mieltä Euroopan Unionin kanssa. Esimerkiksi Venäjä-pakotteiden suhteen Suomi noudattaa EU:n linjaa. Toinen kesto suomalaisessa ulkopolitiikassa on NATO-jäsenyys. Useat tunnetut poliitikot kannattavat NATO:a, mutta kansan enemmistön vastustus asiassa on otettava huomioon. Näyttää siltä, ettei ainakaan aivan lähivuosina Suomi liittyisi NATO:on, ellei maailmanpoliittinen tilanne muuttuisi radikaalisti. Kolmanneksi otamme esiin Kiinan, josta Suomessa keskustellaan huomattavasti aiempaa enemmän. Kiina nähdäänkin tärkeänä kumppanina tulevaisuudessa, ja Kiinan kasvava talous kiinnostaa myös Suomessa. Presidentti Niinistökin on pyrkinyt parantamaan suhteita myös Kiinaan. Yhdysvallat on tietysti tärkeä kumppani Suomelle ja esimerkiksi Yhdysvaltojen nykyistä presidenttiä Donald Trumpia on kritisoitu Suomen ulkopoliittisessa keskustelussa varsin maltillisesti. Monelle suomalaispoliitikolle transatlanttisten suhteiden tärkeys meneekin kansainvälisessä politiikassa kärkipäähän.

Muita tärkeitä teemoja Suomen ulkopolitiikassa

Muita tärkeitä teemoja Suomen ulkopolitiikassa ovat esimerkiksi siirtolais- ja ympäristökysymykset. Rajat ylittävä yhteistyö on lisääntynyt monella alueella viime vuosina. Usein lehtiä lukiessa saakin sellaisen kuvan, että keskustelevaa ulkopolitiikkaa harrastetaan ainoastaan suurten maiden kanssa. Viime vuosina suuren huomion on saanut Venäjä, ja monet maat ovat jääneet vähemmälle huomiolle. On myös otettava huomioon, että kahdenvälisten suhteiden lisäksi ulkopolitiikkaa tehdään monilla areenoilla: Suomi on jäsen monissa eri kansainvälisissä järjestöissä kuten YK:ssa, Arktisessa neuvostossa, Euroopan neuvostossa, Euroopan talous- ja rahaliitossa, Kansainvälisessä atomienergiajärjestössä sekä Kansainvälisessä valuuttarahastossa. Viime vuosina globalisaatiosta on alettu puhumaan entistä enemmän. Millaisia haasteita globalisaatiota asettaa perinteiselle ulkopolitiikalle? Myös Internet ja sosiaalinen media ovat muuttaneet ulkopolitiikkaa, ja on mielenkiintoista ja joskus hieman hämmentävääkin nähdä, että esimerkiksi Twitteristä on tullut erittäin tärkeä kanava joillekin poliitikoille kertoa kansainvälisen politiikan kysymyksistä. Toisaalta ulkopolitiikka on perinteisesti ollut alue, jossa liika avoimuus on nähty haittana ja asioiden salassapito on nähty asiaankuuluvana. Tältä Suomen ulkopolitiikka näyttää tänään, jäämme mielenkiinnolla odottamaan huomisen uutisia.